Elokuu 2010

Sunnuntaina 1.8. oli oltu kuukausi kihloissa. Lääkkeet loppuivat jo aikaisemmin viikolla, joten minun oli pakko lähteä takaisin Kajaaniin. No, olihan minulla siellä ohjelmaa hammaslääkärissä käynti muunmuassa.

8.8. oli Mintin 17-vuotispäivä ja tyttö vietti sen kaupungilla kavereidensa kanssa, joten enpä häntä paljon nähnytkään.
Tiistaina 10. päivänä vein Mintin tavaroineen Kuopioon ja sieltä sitten lähdin jälleen Turkuun. Volvon jätin sillä kertaa Kuopioon Mintin asuntolan edustalle. Kari oli vastassa ja bussilla mentiin Aunelaan.

Käytiin Karin kans Kupittaalla uimassa, jossa koulujen alettua ollut enää paljonkaan väkeä, joten oli ihan kiva uida.
Käytiin myös Hannan luona Pöytyällä ja tutustuin siis jälleen uusiin ihmisiin, kun paikalla oli myös Hannan äiti, Margit ja poika, Samuli, siinä myös pyörähti koulusta tullessaan ennen huoneeseensa menoa. Hannalla olisi siellä poneja ja hevosia, mutta niiden kans ei tällä kertaa oltu tekemisissä, mutta Hannan kahden kultaisennoutajan kanssa peuhasin kyllä pihalla.
Myös Karin kaiman luona käytiin ja samalla ajeltiin Johannan isän kaupalla, kun Kari nyt sattui asumaan siellä lähellä.
Turun taiteidan yössä oltiin myös iltaa viettämässä, ja oli taas ihan kivasti porukkaa kaupungilla.

Tällä kertaa tutustuin myös Karin toiseen siskoon, Sariin ja hänen Henna-tyttäreen, jotka piipahtivat Karin luona pyynnöstäni. Kivoja kumpainenkin!
Käytiin myös Johannan veljen, Samin synttäreillä, jossa Johannakin oli. Sami on yhtä mutkaton tyyppi, kuin sisarensakin, ja vietettiin kiva ilta hänen luonaan kahvitellen ja Samin lomakuvia katsellen.

Karin ruokatorven leikkaus oli 25.8., ja jouduinkin lähtemään Kajaaniin yksin Karin mentyä jo aikaisin aamulla sairaalaan. Heräsin ja touhusin itseni 61:llä onnistuneesti kaupunkiin ja juna-asemalle. Matkalla sitten Kari soitti ja kertoi leikkauksen olevan ohi ja hänen olevan hengissä. Junalla meninkin nyt vain Kuopioon asti ja Mintti tuli sateessa minua asemalle vastaan. Asemalta mentiin vaihtamaan vaatteet Mintin asuntolalle ja haettiin auto. Mintin kaveri, Jenny; tuli myös mukaan, kun lähdettiin seikkailemaan ja etsimään Prismaa pimeässä. No hyvin se meni sateesta huolimatta ja yhdeksän jälkeen päästiin sitten lähtemään ajamaan kohti kotia. Keli oli tosi huono, mutta ihan hyvin matka kuitenkin meni ja kotona oltiin vähän ennen puolta yötä.

Seuraavana päivänä sain tietää, että Karille oli samalla tehty myös palleatyräleikkaus, joten reikiä mahassa on viisi, tikkejä 15. Leikkaus oli kuitenkin muuten mennyt ihan hyvin, mutta vielä ei tiedetty sen vaikutusta syömiseen ja juomiseen, kun aikaisemmin juuri mikään ei pysynyt sisällä.
26. päivä minulla oli heti aamusta lääkäri Ryhmätalolla. Lääkäri meni hyvin ja sovittiin, että käyn toimarilla Kajaanissa ollessani. Kerroin lääkärille päässeeni eroon unilääkkeistä ja pameista, ja lääkäri oli tosi iloinen niistä. Samalle päivälle minulla oli myös hammaslääkäri.

31.8. minun piti saada erossa minulle määrätyt tavarat Kämppätieltä, mutta niinhän siinä kävi, kuin ajattelinkin, ettei minulla ollut niihin mitään asiaa, kun iltapäivällä siellä yritin käydä.
Seuraavana aamuna isä soitti ja kyseli kuulumisia, ja kerroin hänelle edellisestä päivästä. Jonkun ajan päästä hän soitti uudelleen, ja kertoi tavanneensa armaan exäni ajelemasta autollani, jota ei ole katsastettu, vakuutettu, eikä veroja ole maksettu, lisäksi auto tuskin muutenkaan olisi ajokuntoinen exän romutettua sitä johonkin pylvääseen. Isä myös oli ottanut lakia hieman omiin käsiinsä, ja sanonut exälle, että, jos hän suostuu antamaan erossa minulle määrätyt tavarat hänelle silloin heti, niin hän ei soita poliiseja paikalle.
Ensinhän Joni oli valehdellut isälle, että jako on jo tehty, sitten hän oli kieltäytynyt isän tarjoamasta mahdollisuudesta luullen, ettei isä poliiseja kuitenkaan soita, mutta kun isä oli alkanut kaivaa puhelinta, oli Jonikin tullut toisiin aatoksiin, ja suostunut isän antamaan vaihtoehtoon.
Niin isä sai auton täyteen tavaraa, ja lopulta minäkin menin sinne ja laitettiin Volvonikin täyteen tavaraa.
Askarteluvälineitä sinne vielä jäi ja omia vaatteitani ja valokuvia, mutta ne saanen sitten myöhemmin, kun menen taas Kajaaniin.